Long weekend!

Pitkä viikonloppu ja paljon sleepovereita! Vihdoin olin onnellinen.


Perjantaina suoraan koulusta Emilyn kautta Ellylle. Leffailta, kateltiin pari leffaa shedissä, syötiin aussiherkkuja ja naurettiin sixpackit. Haettiin matkalla TimTam-sulasuklaa-mansikka-tomusokeri pitsa, kuulostaa ehkä ällöltä mutta oli herkkua! Syötiin TimTameja, juustokiekuroita, Tiny Teddyjä, Lamingtoneja ja vaikka mitä muuta! Käytiin kanssa nuortenillassa, jossa pelattiin korismatsi Fin-Aus, ja SUOMI voitti!! Oli ihan hurjan kivaa.

Lauantaina Uranbirran eläinpuistoon, jossa syötettiin kenguruita, rapsuteltiin koalia ja juostiin karkuun väärään häkkiin päätynyttä pelikaania. :-----D Yks kenguru oli hieman innokas kun se sai ruokaa ja raapas kunnon haavan käsivarteen, Elly oli vaan että joo, nyt oon virallisesti Ozzie. Käytiin Australian (ehkä koko maailman) parhaassa leipomossa syömässä Aussiruokaa jonka jälkeen suunnattiin rannalle. Chillailtiin siellä, heitettiin Emily kotia, syötiin Ellyn äitin tekemää hurjan hyvää aussiruokaa, (Okej pappa, det finns inte bättre mat än vad du lagar ens på andra sidan av värden. Nu är det officiellt.) ja painuttiin aikasin pehkuihin.

Fammo täytti kaheksankymmentä ja mä oon täällä. Maailman toisella puolen. Kuitenkin,

Ja må hon leva,

ja må hon leva,

ja må hon leva uti hundrade år!

Grattis så hemskt mycket, älskar er alla på Hällan också!!

Sunnuntaina Adelaideen, jossa Ellyn netball-harkat. Kierrettiin Adelaidea Ellyn äitin kanssa, käytiin moikkaamassa Ellyn mummoa joka oli ihana! (ei kyllä vedä vertoja mun maailman ihanimmalle mummolle ja fammolle :-------D) ja nää heitti mut hosteille.

Amy haki parin tunnin päästä Muwanan luo, jossa leffailta tyttöporukalla. Käytiin (nudisti)biitsillä kävelyllä, seikkailtiin metässä ilman kenkiä, tilattiin pitsaa, syötiin suklaata ja kateltiin leffoja.

Soitin arearepille, kerroin kaiken ja ne lupas ettiä uutta perhettä. Tosin, hostien löytäminen ei todellakaan oo helppoa, joten en elättele turhan suuria toiveita. Ellyn perhe sano, että ne vois ottaa mut kuukaudeks. STS kuitenkin sano, että pitäis olla pidempi aika... Joten Ellyn perheen pitää miettiä uusiks. Kaheksan kuukautta on kuitenkin tosi pitkä aika, ihan oikeasti.

Ekaa kertaa olin oikeesti onnellinen pidemmän aikaa kun koulupäivän. Olin onnellinen melkein kolme päivää, ihan melkein putkeen. Kuinka ihan fiilis onni onkaan, kun oikeesti et mieti, että kauanko enää että voit mennä nukkumaan tai pääset kouluun.

Kyllä tää tästä. Kai.


Roosa, Onnea on saada kirje Suomesta ja nauraa ja itkeä vedet silmissä samalla kun syöt Fatzerin sinistä. 


Hostit ei tykkää (enkä tosiaan tajua miksi!) kun saan suklaata joka kirjeen mukana, mutta mullehan ne kirjeet on... Laittakaa vaan suklaata (ja jenkkipurkkaa - varastot hupenee) tästedeskin 8)

3!

Matkamessut parin tunnin yöunilla, vähän pettymys viime kertasesta. Nyt sekä koti- että ulkomaanmatkat oli samassa hallissa ja caravan-messut toisella puolella. Ja se sukelluskylä oli pienentyny.

Enivei siellä oli Pertti, meijän oma opas Egyptistä. Oli niin kiva nähä ennen ku lähen, se tuli kädet levällää vastaa ku huomas meijät. :---D Muhamedille terkkuja.

Eikai muuta, nyt vähän väsyttää ku ei eilen tullu liikaa nukuttua. Pitäis valita vielä kaikista noista vaatteista ne mitä ottaa mukaan. Siinä se ilta sit meneeki. Huomenna halli + El Toro + äikän tekstitaito + vimpat pakkailut.

En uskalla mennä maanantaina kouluu. Miettikää, viimenen koulupäivä, ja sit kaikki on kumminki niin normaalia.

Okei nyt saatte vielä kuvia eiliseltä leffaillalta!

Emma ei ehtiny mukaan kuvaan, tuli kiirus.

Ootte niin rakkaita ettette ite sitä edes tiedä <3

It's the final coundown

Hei enää neljä päivää! Viimenen koe tehty, enää maanantaina kouluu ja that's it. Kuin pelottavaa. Viikonloppu täynnä ohjelmaa, huomenna matkamessut ja ylihuomenna vimppa hallivuoro, pakkaukset ja syömää Toroo. Mitä mä teeen?!

Tänää leffajäähyväisilta tytsyjen kanssa. Kolme komediaa, pitsaa ja se paras seura kaikista. Oon vaan niin onnellinen. Ihan ku aina ennen, sillon ku ei tunnettu sellasta ku kouluhommat, sillon ku oltiin vielä niin pieniä ja tiedettiin muka kaikki, ei jaksettu välittää mitä muut aattelee. Oltiin vaan yhessä, ja oli sellanen tunne, että voitais vallottaa koko maailma. Ja niinhän me tehtiinkin. Vallotettiin maailma, ainakin melkein, tänäänkin. Kaikki turha hävis, oltiin vaan me, oltiin kaikki mitä tarvittiin. Naurettiin ihan niinku ennenkin, pienimmästäkin hassusta jutusta. Niinkun aina aikasemminkin. Löhöttiin koko ilta sohvalla, ei aateltu tulevaa vuotta.

Vasta sitten kun joutu jo sanomaan heipat, jäin oikeesti miettimään, että tässäkö tää nyt on. Eikö me kuulla toisistamme vuoteen. Niin kai sitten. Mitä tässä nyt ees pitäis sanoa? Pidä hauska vuos kuulostaa niin teennäiseltä. Samaa arkea se on ku aina ennenkin. Hyviä ja huonoja päiviä, enimmäkseen niitä hetkiä joita ei enää viikon päästä erota toisistaan. Hei, kirjotellaan. Kerro kaikki mitä tapahtuu, ihan kaikki. Kerro niin kuin mä olisin sun vierellä, koko ajan. Niinku aina ennen vanhaan. Ihan kuin olisin tunnilla istumassa sun vieressä, naurettais yhessä jollekkin ihan tyhmälle jutulle. Nyt me ollaan vaan eri kouluissa, eri paikkakunnilla, eri maissa. Mä yritän kertoo kaiken sulle, kuvailla kaiken uuden ympäriltä. Kuvahan kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mut mä en osaa piirtää. Mä kerron sulle, kuinka ikävä mulla on. Miten paljon mä haluaisin, että sä olisit mun kanssa. Miten mä haluaisin näyttää sulle tän kaiken. Haluaisin opettaa sulle kaiken, mitä mä oon näiltä ihmisiltä oppinu. Jahei, sit kun tuun takasin, kerron kaiken. Sitten tunnetaan toisemme paremmin, tiedetään mitä toisessa ikävöi kaikkein eniten. Mä tiedän, että se on täällä paljon vaikeempaa, kun mulla, mutta mä tiedän että sä pärjäät. Sä oot pärjänny ennenkin. Kerro mulle, kuinka tylsää koulussa oli. Kuinka sä et tajua mitään, tai miten paljon ihmiset ärsyttää. Kerro kuinka paljon sä vihaat mua, kun mä jätin sut tänne ja lähin ite. Kerro kaikki ihana, kuinka aurinko alkaa lämmittää ja sulattaa lumen. Kerro vesisateista, pakkasista, ihan kaikesta. Kerro kaikki, koska se tuo mut lähemmäs sua. Jahei, mä tuun takaisin.

Ja lupaa pitää oikein hauska vuosi, mäkin lupaan.

Alkuviikko oli aikamoista pyöritystä, kolme koetta parissa päivässä, keskiviikkona meijän koulun vaihtari Cindy teki mulle koulun jälkee Taiwanilaista ruokaa, ja teen muuten varmasti samanlaista uudestaan! Oli niin yksinkertaista ja hyvää, nam. Ootteko muuten ajatellu, että ne mausteet nuudelipussien sisällä on sitä varten, että niillä maustetaan se keitinvesi missä ne nuudelit keitetään, muttei kaadeta sitä pois vaan syödään nuudelikeittoa. Siitä liemestä tuli meinaa tosi hyvää, hävettää kun oon aikasemmin tuhlannu sen ja kaatanu pois.

Sit kuvia!

Cindyn tuliaisia - sain muuten pitää tikut!

Sit ku sen osaa... Ei siinä mitään, Cindy kokkas kans tikuilla :D Ookoo puikoilla!

Merry Christmas - ihan kohta!

Kaikki kuvat on tällä kertaa Roosan käsialaa - kunnia siis parhaudelle! <3

Tanssitaan yhdessa Macarenaa aamuyöstä. Leivotaan pipareita. Tehdään iso yhteinen piparisydän. Lauletaan Singstaria. Kaksi nukahtaa sohvalle. Katsotaan elokuvia. Pidetään puolenyön lettukestit. Eletään yhteisiä kesämuistoja uudestaan. Opetellaan Blow uudestaan. Ei muisteta että kohta erotaan taas.

Pikkujoulut siis rakkaimmalla Brighton-suomalaisporukalla miinus pari. Ihanaa.

Lauran kanssa New Year's Eve.
Ellan kanssa joululahjaostokset.
Puurojuhla.
Joululoma.

Kuukaus ja kaks päivää.


Rakastuin muuten yhteen blogiin ja mun on pakko jakaa se teidän kanssa. Nauttikaa.
Onnea on...

Je m'appelle Maria et...

Jeejee nyt on hyväpäivä! Aamulla sain nukkua puol tuntia pidempään, koska saatii ite päättää alotetaanko ranskan koe kaheksalta vaiko ysiltä. Onko vaikee arvata mihin päädyttiin...

No, kello oli soimassa seiskalta, mutta herään kumminki jo varttia yli kuus :----D Torkuin sitten sen 45 minuuttia ennen kun kello soi, söin aamupalaks just hyvää mysliä, luin Etlarin tosi rauhassa ja silti mulla jäi joku 45 minuuttia vapaata aikaa, joka tietenki piti kuluttaa koneella :D Siellä sattu sit olee yks uusseelantilainen jonka oon tuntenu jo about kaks vuotta joten lasken sen jo ihan oikeesti kaveriks. En ollu puhunu sille piiitkää aikaa enkä nähny sitä vielä pidempää aikaa joten skypeteltii aamulla sit hetki.

Kävelin kouluu (isi on pohjanmaalla eikä sada kun mun pitää kävellä - tää on hyvä merkki) ja tehtiin se koe, joka meni kait ihan hyvin. Meni siinä se puol tuntia... :D Sain jopa aikaseks käydä hakemassa kirjastokortin että saan lainattua koulun tietokeskuksesta (kirjastosta) kirjoja kun oottelin Lauraa, jonka piti tulla jo aikoja sit mutta kuka raukka oli niin väsy että nukahti sohvalle aamulla ::D (Kyllä, nyt mulla on vielä parempi mieli kun sain jakaa sen täällä kaikelle kansalle.) 


Käytiin vuokraamassa ärrältä leffa ja ostin Emmalle (huomenna synttärit, ONNEA näin ihan julkisestikin) lahjan ja sit käytiin kaupassa ostamassa kaikkia jutskia mitä me tarttettiin. :-----D Oliko epämäärästä vai epämäärästä?

Käveltiin kotia taino meille ja tehtiin maailmanparasta piirakkaa, sävellettiin ja laitettiin sinne vähän kaikkea sekasin. Joku vihannes-kanapiirakka siitä tuli. HYVÄÄ!

Olihan meillä sit jälkkäriks mutakakkua... :)) Kateltii leffa The kids are all right, oli aika jännä. Siinä lesboparin kaks lasta ottaa yhteyttä niitten spermanluovuttajaisään ja haluu tavata ja sit siitä isästä tulee osa niitten perhettä. Joku komedia sen piti olla, mut oli se aika jännä. Lauran huomiot oli paljon huvittavampia ku se leffa. Hmph.

Huomenna alkais toinen jakso ja normaaliraadanta. Onneks on jo perjantai. Ei näissä koeviikoissa oo mitään vikaa... Lauantaina Verlaan sukeltamaan, eikä mitään hajua missä se on. :----D

Semmonen 4,7 kg:n kesäkurpitsa :D

Löysin mun sielunkumppanin <3

Laura valmisti meille hyvää kanaa, eiku

Sovellettiin

Leikkasin vähän sipulia ja tulvi yli

Ensin kanat...

... sitte vihannekset...

... ja lopuks kermaviili-kananmuna-maustemössö

outoleffa

This place is 'bout to Blow...

Jeeee mikä ihana viikonloppu!

Perjantaina lähettiin suoraan koulusta leffaan, Lauran iskä heitti meijät. Käytiin kattoo Autot kakkonen, suosittelen :---D Naurettii ihan katketaksemme välillä! Sit pyörittii viel hetki kaupungilla, ostin sellaset jännät kivat ruskeet housut ja tummanpunasen villapaidan. (hys ei saa kertoo äitille)


Sit isi oli kotona ku tulin ja sillä oli mulle sellanen kiva villapaitajutskeli :---D Isi on ihana. Tällä viikolla se lähtee pohjanmaalle ja ens viikoks Brysselii. Hmph. Jos se vaikka tois belgiansuklaata tullessaan.

Sit lauantai. Joskus yhen aikaa junalla hesaan, siellä halikierros sitä mukaa kun porukkaa tuli (yhteensä kakstoista tytsyä, maltatytsyt Emmi ja Liisa ja Ella, niitä oli IHANA nähä piiitkästä aikaa ja sit loput brightonista, muun muassa Iidat ja Kata) sit syömää, shoppailee ja sit Wanhaa satamaa, missä oli sitte Reunion Partyt. Oli kivaa,  muttei yhtä hyvä meno ku viime vuonna. (nimim. kokemusta omaava :---D) 


Ne loppu kymmeneltä, äiti tuli hakee ja heitti kotia, missä pojat oli pedannu meille ihanasti kirjastoo siskonpedin. Siis Iidat ja Kata tuli yöks, taino, neljäks tunniks nukkumaa :D

Aamusta herätys vähän yli viis, vaatteet niskaa ja vietii tytöt rautatieasemalle, sit kotia, pikkutorkut ja hallille kymmeneks :D Se on aina enemmän ja vähemmän urheilullista, tällä kertaa seistii matalassa päädyssä oikeestaan melkeen koko kaks tuntia, mulle tuli jopa kylmä märkkärissä.

Sit kotia ja kattoo Sinnan uutta kämppää raksaa. Se oli sellai ihana pieni ja söpö.

Sit pikkasen kuvia:

Oli vähän tylsää ruotsintunnilla ni ihailtii Lauran kaa tollasta karttaa :-----D

Ehittiin jopa syödä ennen leffaa

:----D Isoja tyttöjä

Liisukka <3

Today it's pasta, tomorrow again,
every day we eat
THE SAME! :---D

Sävellettii ja sanotettii tämmönen hiano ja se voitti parhaan laulun tittelin. Kyllä, me tehtiin tällästä koulussa :P

Emmi ja Liisa, ooteltii Iidaa sovittamasta ja sit tajuttii että se oli lähteny sieltä jo vaikka kuin kauan sit

Ramones! Over here!

Älkää muistuttako

Saatiin hianot 3D-lasit

Ella oli paras.

Käytiin syömässä jossain jännässä paikassa mutten muista sen nimee enää. Oli hyvää joka tapauksessa.