QLD Safari tour

Sanat ei kyllä riitä millään kuvailemaan, kuinka hieno reissu meillä oli. Kakstoista päivää pitkin Australian itärannikkoa, bussilla joku 3000km Cairnsista Sydneyyn. 43 vaihtaria joka puolelta maailmaa, joten porukasta löyty vaikka kuinka ihania tyyppejä. Anna, jonka kanssa lensin Suomesta ausseihin tammikuussa oli ainoo kenet tunsin ennen lähtöä, ja olihan ihana nähdä uudestaan! Ihania ihmisiä oli hurjasti muitakin, toinen Anna ja Oskari viimeisteli meidän neljän hengen suomalaisseuran.

Kolme ensimmäistä yötä oltiin punkissa Cairnsissa, ja käytiin sademetsässä uimassa parilla vesiputouksella ja opittiin paljon kaikista kasveista aborginaali-bussikuljettajan kanssa. Toinen päivä suju kokonaan Isolla Valliriutalla (!!!!!!!!!) sukellellen, pari puolen tunnin sukellusta samassa ryhmässä P1 kanssa, joilla oli alle kymmenen ennestään... Toisella sukelluksella päädyin pitämään perää ja varmistamaan et kaikki tulee mukana - jopa meidän Divemasterilla oli vaan parikymmentä sukellusta enemmän ku mulla. Koska meillä oli joku yli puolsataa introtettavaa, mentiin jo valmiiks puolkuolleelle riutalle jossa ne ei pääse tekemään enää lisää vahinkoa, joten elämä, korallit ja värit oli aika köyhiä. Pääsinpähän sukeltamaan!!!

Sit alko matkustaminen, ensimmäinen kahdeksan tunnin ajomatka Airlie Beachille, jossa pystytettiin teltat. Käytiin Whitehaven beachilla (kannattaa googlata!) supernopeella kumiveneellä, snorklailtiin ja nautittiin lounasta 7km pitkällä hiekkarannalla turkoosin meren ja valkoisen hiekan ympäröimänä. Mun lempparipäivä, joka todisti, että tämmöisiä paikkoja on oikeesti olemassa, eikä vaan Windowsin taustakuvina!

Toinen päivä täynnä matkustamista, ja päästiin nukkumaan sänkyihin 1200 lehmän lehmäfarmilla, joka on suurempi pinta-alaltaan kuin Luxembourgh! Siellä syötiin paistia, opittiin whip crackingia (en jaksa miettiä mitä on suomeks, kuitenkin se kun ruoskaa heiluttaa niin, että siitä lähtee kova pamaus kun se rikkoo äänivallin) ja laulettiin karaokea. Herättiin ennen auringonnousua ja käveltiin näköalapaikalle sitä ihastelemaan.

Lisää matkustamista (kaikkina matkustuspäivinä ajettiin ainakin kaheksan tuntia) ja suuntana Coolum beach. Telttailtiin kymmenen askelta hiekkarannalta, ja seuraavana päivänä ajettiin parisen tuntia Gold Coastille vesipuistoon! Superhauskaa, vietettiin neljä tuntia hurjastellen vesiliukumäissä :---) Parin tunnin ajo vielä, ja oltiin Byron Bayn leirintäalueella.

Byron Bayssa oli ohjelmassa merimelontaa, surffausta ja shoppailua. Meidän melontaryhmällä oli onnea, ja me nähtiin iso parvi delfiinejä ihan parin metrin päässä!!! Täältä löydettiin myös Australian kymmenen parhaimman jäätelöpaikan joukkoon kuuluva Gelateria, jossa herkuteltiin :--)

Ette varmaan ikinä arvaa, mitä me tehtiin koko seuraava päivä!! Jatkettiin matkaa Sydneyyn, jonne ajo kesti yli kakstoista tuntia taukoineen. Illalla pystytettiin leiri ja herkuteltiin kolmellakymmenellä pitsalla (that's 240 slices guys) ennen nukkumaanmenoa.

Sit leikittiin vika päivä kunnon turisteja, kun bussikuski Ben kierrätti meitä Sydneyssä. Oopperatalo, silta, Bondi Beach (ja ne rantavahdit... ;) ), Hard Rock Cafe & Starbucks... Shoppailua ja vihdoin tuliaisen löytyminen aussiperheelle, ja se tunne kun ei malta odottaa, että pääsee käymään siellä uudestaan äitin kanssa!

Viimeinen ilta, joten nautittiin täysillä. Kukuttiin koko yö muutaman tytsyn kanssa, naurettiin maha kippurassa ja oltiin pissat housussa kun aateltiin että joku pyörii teltan ympärillä. Aamusta pakkailtiin teltat vesisateessa ja ajeltiin kentälle. Päätin jo etukäteen, et kentällä en sit itke. En varmasti. Mut kuinkas sit kävikään, kun halas niitä ihania, joiden olemassaolosta ei edes tiennyt kaks viikkoa sit, mut joita ei tuu ikinä unohtamaan... Kyyneleet valu pahemmin kun koskaan ennen lentokentällä on hyvästejä sanoessa valunut (perheelle hyvästien sanominen ei ollu mitään tähän verrattuna, uskokaa mua tää oli kamalaa) vaikka kokemusta on siitäkin ihan riittävästi. Kuinka voikaan kahdessatoista päivässä tuntemattomista aivan erilaisista taustoista tulleista ihmisistä tulla niin tärkeitä toisilleen. Ja hurja, kuinka niitä ihmisiä voikaan olla niin kova ikävä!

Polttavaa auringonpaistetta ja kylmää tuulta ja vesisadetta. Palaneita olkapäitä, selkiä ja rintakehiä, lainehtivia telttoja ja jääkylmiä unettomia öitä. Kahdenmiehen telttoja pakattuna kahdeksalla tytöllä, pystyttämisiä ja purkamisia ja erilaisia leirintäalueita. Curfew kymmeneltä ja valvojien pakoilemista vessassa. Isoja ötököitä ja myrkyllisiä matelijoita. Suihku varvassandaalit jalassa ja kännyköiden lataamista jokaisessa mahdollisessa pistorasiassa. Illalla spontaani iltauinti uima-altaassa iltakävelyllä, hieromarinki, otsalamput ja makuupussit (jonka lentoyhtiö hukkas totaalisesti kotimatkalla...). Hienoa rantahiekkaa, ruohikkoa, rantavahteja ja lippujen välissä uimista. Hiekkalinnaa, yleisurheilua rannalla ja rikkoutuneita teltanovia. Televisioita, leirintäalueen keittiöitä ja pyykkitupia. Bussissa istumista, erikoisia paikannimiä, elokuvia ja bussikuljettajan faktoja eri kylistä. Paahtavaa kuumuutta ja bussissa kiertävä suihkepullo. Lounaswrappeja, perässävedettävä keittiö ja kokkina Wendy. Järkyttävän hauskat Annat, tyypillinen suomalainen mies Oskari, ihan paras saksalainen Toni (Antonia), toinen saksalainen Ela, Haruna japanista, Sarah itävallasta, ja hurjasti muita vaihtareita Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Hollannista, Färsaarilta, Saksasta, Ranskasta, Itävallasta, Sveitsistä, Italiasta, Japanista, Thaimaasta ja Kanadasta. Kaks valvojaa, Vince ja Sadie, ja varmaan paras bussikuski Ben. Paljon erilaisia leirintäalueita, pari yötä jopa oikeassa sängyssä. Wonderwall, Beautiful Day ja Barbie Girl karaokessa, banaaniviljelmiä ja sokeriruo'on käsittelytehtaita. Australian sateisin kylä jossa ei satanut, kijumista vesiliukumäissä, TimTameja ja KitKateja bussimatkoilla, jäätelöä melkein joka päivä ja usein enemmänkin, tanskalaiselle suomen opettamista ja paljon uusia facebook-kavereita. Ei mitään muita kuvia kuin selfiesejä matkan varrelta, koska kamera. Postikorttien ostamista sen sijaan ja päiväkirjan kirjoittamista bussissa. Lentokenttiä ja samanlainen safarikassi kaikilla. Naurua ja itkua, verta ja kipua, hyttysten puremia ja kutinaa. Suomeksi puhumista ja kaikenmoisia aksentteja, hyvää ruokaa, tiukka aikataulu. Melkein jokailtainen tekstiviestittely isän kanssa ja suomeen safarin kulusta informointia.

Voisin jatkaa tätä listaa loputtomiin, mutta taidan laittaa teille kuvia sen sijaan. En voi edes oikeen sanoin kuvailla kuinka ihanaa mulla oli, vaikka se ei mikään glamour-matka ollutkaan. Hurjaa!

Eka ajopäivä Cairnsista etelään, ja eka kerta kun aurinko paistaa kunnolla...

Teltanpystytystä ekaa kertaa :---)

Vähän TimTameja matkaevääks !

Auringonnousu about puol kuudelta

Toni ja jätskiä aamupalaks 

...miks ocean rafting ja whitehaven oli lemppari :D jk!

Svanna the faroese!

Elokuuta vähän väsyttää

Aamupala joskus aamuyöstä

Toni, Ela, minä ja Haruna <3

Suomitytöt :---)

Ihana irvistys ja Annat <3

Tämmönen johtohässäkkä oli ihan jokailtasta...

Anna ja matka Sydneyyn

Toni <3

Hard Rock Cafe ja alkupalanatchot puokkiin... eikä edes jaksettu kokonaan :D

Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi...

Viimenen selfies bussissa lentokentän edessä... Niin hurja ikävä jo nyt!

Nyt mulla on kunnon sukellushuppari ;)

Surffausta ja 'sukellusta'

”The best weekend” oli Fabianin kommentti viikonlopusta sunnuntai-iltana :---D Olin viikonlopun Brightonissa, aluevalvojan luona yötä kun hostit oli Middletonissa hotellissa juhlistamassa isoäidin kuuskymppisiä.

Lauantai-aamuna kokeiltiin Snubaa – Kuin Scuba, mutta laitteet oli pinnalla kelluvassa kumpparissa ja meillä oli vaan valjaiden tapaset hihnat hartioitten ympäri kainaloiden alta ja niihin liitetty regu, josta lähti kuusmetrinen ilmaletku pinnalle.

Oli pilvinen aamu, lämpötila alle 20 astetta ja vesi about kuustoista-asteista, kova tuuli suoraan mereltä ja olin pelkissä uikkareissa… Ei se tuntunu kylmältä vedessä, mutta kun sieltä pääs ylös ni hui!

Snuba oli ihan kivaa, mutta. Scubassa on se vapaus, snubassa olin kytketty kumppariin johon oli kytketty myös kouluttaja ja host-mom. (joka tykkäs mennä hurjaa vauhtia pinnalla eteenpäin muttei rauhottua ja katella pohjaa!) Snuba oli kyllä siinä mielessä parempi, että liikkeet oli sulavampia ilman isoa laitepakettia. Onhan ainakin 'sukellettu' Australiassa!

Lauantai-iltapäivä oltiin Brightonissa kahella eri rannalla, käytettiin ensin Fabianin kanssa Fabianin host-veljen hengenpelastuskerhon harjotusten aikana Fabianin host-perheen koiraa Leilaa (onnistuinko sekottamaan teidät? :---)) ulkona ja ennen päivällistä Fabian näytti biitsin niitten talon vieressä.

Päivällisen jälkeen kuultiin sisälle ensin moottorin jylinää, sit renkaitten kirskuntaa ja jarrutus, jota seuras kamala räsäys. 10m talosta joku ajo sähkötolppaan. (Sähkötolpat täällä on betonista valettuja korkeita pylväitä vahvistettuna kulmaraudoilla jokaisessa reunassa) 

Juostiin ulos, ja keskellä tietä savus punainen hieno, uus ja varmasti nopee auto. Kuljettaja käveli ulos horjuen ja piteli päätään, soitettiin sille ambulanssi kun se ei pysyny pystyssä. Pelkääjän paikalta ulos käveli toinen mies, jolla kaljatölkki toisessa ja tupakka toisessa kädessä. Takapenkiltä nous nainen ja matkustajat pelasti sieltä ison kaljakeissin. Kuski tokeni nopeesti ja rupes potkimaan ja lyömään sen autoa – ihan ku se olis ollu auton vika :---D Kellekkään ei käyny pahasti, ambulanssi kävi kääntymässä ja palomiehet varmisti auton ja poliisit kirjotti umpikännissä olevalle kuskille toivottavasti tuntuvan sakon – jos siellä olis ollu jalankulkijoita se olis tappanu ne. Ja eka juttu minkä Fabianin host-sisarukset tekee on, että ottaa kuvan kolariautosta ja päivittää facebookin.

Sunnuntai sitten! Ajettiin paikkaan nimeltä Goolwa – etelärannikon paras surffauksenopetteluranta. Meijän opettajana oli langanlaiha kaksmetrinen rastapäinen, sanotaan vaikka Mike ihan teidän iloksenne. En muista oikeeta nimee. Ensin kuivaharjoteltiin, jonka jälkeen suunnattiin tyrskyihin. Mike anto vähän vauhtia ensimmäiselle aallolle, jonka jälkeen ponnistettiin ensin polvien varaan ja siitä ylös! Ja pysyin ylhäällä! Kun pääsin taas syvempään veteen, Mike kysy, että Have you surfed before? :D Ehkä mulla on joku salainen surffausgeeni jostain esi-isien ajalta… Tai sit se on lumilautailu, saatiin meinaa Fabianin kanssa vaihtaa haastavampiin lautoihin suurin piirtein puolessa välissä kakstuntista sessiota.

Surffauksen jälkeen haettiin Fish&Chipsit ja suunnattiin vielä picnicille toiselle biitsille, joka oli pieni rauhallinen poukama lähistöllä.

Illalla ehdin vielä liittyä Gayelin, Lisan, Gayelin äidin ja Lisan poikaystävän Allenin seuraan illalliselle – taino jälkiruokaosuudelle.

Haluutteko vähän auringonpaistetta? Täällä on paljon. Tänään lämpötila yli kolmekymmentä, sininen taivas ja melkein tuuleton päivä. Purkitan sitä teille, pesen tyhjän punajuuripurkin ja laitan sen aurinkoon, kerään sinne auringonpaistetta, kaikkialla väreilevää lämpöä, etupihojen palmupuita, teitä reunustavia sypressejä, papukoiden aamuista laulua, taivaan loputonta, syvää sinistä. Pistän mukaan vähän suolaista merivettä, merensinistä vettä joka vaahtoaa valkoisina kuohuina. Lisään hyppysellisen tuulen huminaa eukalyptuspuiden lehvästössä, kukkivien kasvien tuoksua, aussiaksenttia. Laitan purkin pahvilaatikkoon, pehmustan sen huolellisesti kuplamuoviin, suljen pahvilaatikon ja teippaan särkyvää-tarran kylkeen. Pyydän, että ne on postissa varovaisia. Pyydän, että ne tuo sen nopeimmalla mahdollisella tavalla kotiin, jossa te voitte yhdessä avata sen, antaa auringon lämmittää ja lämpöisen tuulen heiluttaa hiuksia ja sotkea kampauksen.

En vieläkään tajua, että oon oikeasti Australiassa. Kun tienvarressa liehuu sinipohjainen Australian lippu britannian lipulla ja kuudella tähdellä, onni kuplii kurkussa ja on pakko hokea itselleen; mä oon Australiassa! Kun ajaa koulubussilla kotiin ja joka puolella on viinipeltoja, palmuja ja aussiaksenttia, hymy nousee huulille ja muut kattoo hassusti sitä kalpeaa suomalaistyttöä, joka hymyilee itsekseen. Paitsi en oo enää niin liidunvalkonen – nenä on punainen eiliseltä surffaustunnilta ja käsivarret punaiset lounaan aikana paistaneesta auringosta :---)

Maria kiittää ja kuittaa, jatkaa auringosta nauttimista ja kotiläksyttömästä maanantaista sekä kohta valmistettavasta illallisesta, teasta.

19 jäljellä!

kuva weheartista

19 päivää jäljellä, yritän päivitellä ahkerasti, jotta olis sit jotain tasotusta pitkälle hiljaiselolle jos/kun en pääse Ausseissa bloggailemaan.

Kohta sukekerhon pikkujoulut, kolmipäivänen viikonloppu, Maltanrakkaus Liisa lauantaina ja paaaaljon läksyjä. Palaillaan!

100. sukellus

Sukelletaan.


Sukelletaan niin, että uni tulee nopeasti.
Niin, että kidukset kasvavat.
Niin, että delfiinit tanssivat kanssamme.
Niin, että sukeltaminen jatkuu unissakin.
Jatketaan.
Sukelletaan niin, että muistijälkeä ei saa pyyhittyä pois.
Niin, että tämän muistaa aina.
Niin, ettei tarvitse katsoa painemittaria.
Niin, että pari näyttää tutuimmalta maskin kanssa.
Sukelletaan siniseen, maastoudutaan kultakalaparveen ja unohdetaan kaikki muu.


Loiskahdetaan veteen, huiskutetaan kuplavahdeille ja painutaan pinnan alle.
Hymyillään kameralle ja jatketaan matkaa. Soljutaan virran vietävänä, huomataan jotain ihmeellistä ja pysähdytään.
Kuunnellaan.


Yläpuolelta kuuluu veneet, ympärillä hengitetään, ollaan ihan hiljaa. Kauempana napsuu, joku ravistaa ja painaa rääkkää.


Paljonko ilmaa? Tarpeeksi.


Jatketaan.


Sukelletaan hylyllä. Matalassa riutalla auringonsäteiden tanssiessa aalloilla. 
Opas pelleilee, hymy nousee korviin ja maskiin menee vettä. 
Naurattaa. Suolavesi kirvelee silmiä. Maski pitää tyhjentää.


Ilma loppuu, opas nostaa peukun pystyyn, noustaan ylös. 
Pää rikkoo pinnan, uidaan laivaan.


Ei lähdetä pois, jäädään tänne. Hypätään pois ajasta, uidaan pois virrasta joka ei anna levähtää.


Aurinko lämmittää, tuuli kuivaa hiukset. 
Vene heijaa, joku huutaa, että salongista saa ruokaa. 
Maataan auringossa, ei tehdä mitään. 
Suunnitellaan seuraavaa sukellusta. Ihmetellään delfiinejä.


Jäädäänkö tänne? Jäädäänhän tänne. 
Tutustutaan oppaisiin, joita ei nähdä enää ikinä uudestaan. 
Tutustutaan niin, että ikävä sattuu.
Tavataan uudestaan unissa, sukelletaan ja jatketaan siitä mihin jäätiin.
Maataan auringossa, ei tehdä mitään. Nauretaan.
Herätään hymynkare huulilla, laitetaan silmät uudestaan kiinni ja unohdutaan muistoihin.

Sadannes sukellus Karisalmessa.
Max syvyys about 10m,
Sukellusaika 35 min
Veden lämpö 2°c
Näkyvyys: Mikä näkyvyys?

Eka Egyptin jälkee, tuli hieman ikävä. Niinku kuvasta näkyy. Muthei enää neljä viikkoo Ausseihin! Jeeees, taidan tehä sellasen kalenterin mistä raksin päiviä yli. Muthei öitä! <3

Pertti joogaa.

Ollaan vaan ja hengaillaan, ei mennä nukkumaan.

Eihän lähdetä, jäädäänhän tänne?

Per, om du någonsin hittar hit så förlåt men du var så stilig! 

Home Sweet Home...

... Or well, fuck that, I'm going back!

Oikeesti haluun takasin, eikä asiaa helpota yhtään se, että mulla on vuori läksyjä tekemättä. En jaksa selostaa kaikkea ihanaa, saatte kuvia instead.

Isi säästi mulle toisen valkosen buenon minkä toin sille tuliaiseks :D On se aika ihana!

Huamenta.

Siellä se on siellä se on siellä se on!

Eka dyykki lähtee än yy tee nyt!

Mureena, iso sellanen!

Pikkuiset kultakalat lammessa ui,
pikkuinen kalaäiti huolestui,
uikaa uikaa jos osaatte
ja ne uivat ja uivat sen uskotte!

Kaikki OK!

Kaloja!

Päästiin kotiin.

Lisää kaloja.

Briiffi ennen sukellusta Tiraninsalmessa.

Isä-tytär- potretti

Pertillä oli helppo duuni meijän kanssa :D

Nuweiba - ajettiin kolme tuntia aavikolla ja päädyttiin - aavikolle!

Pyhiinvaeltajat

Nemo ja Anemone

Joku oli jääny sinne :----D

Leijonakala

Pari skorpionikalaa - sekuntia myöhemmin ne oli kiinni toistesa kurkuissa.

Löyty jotain mielenkiintosta!

Makrilliparvi, jatku ja jatku pitkälle. Varmaan miljoona kalaa!

Käytiin Nuweiban Hiltonissa syömässä. Yum. 

Bikinihait ja stringirauskut on kuulemma punasenmeren yleisimmät kalalajit. Siinä toinen niistä.

Vietiin oppaat syömään vikana päivänä porukalla. Istuin suurinpiirtein pöydän puolivälissä.

Meijän ihanat oppaat Pertti ja Muhamed :---)

Ja kotia. Take me back to the paradise city..

Viikon saldo:

15 dyykkiä 6 päivässä. Delfiini ja poikanen, pari kilpparia, lentokaloja, mureenoita, leijonakaloja, hyvää ruokaa, ihana seura, aurinko ja Punanenmeri! Fantastico!

Nyt sit alle kaks kuukautta ja Ausseihin Tittidiiiiii.