Näytetään tekstit, joissa on tunniste Koeviikko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Koeviikko. Näytä kaikki tekstit

29. marraskuuta 2012

Farewells

Heippa ihanat, ja hurjasti terveisiä lämpöisestä Melbournesta! (37°c, hihi) Mun maailmassa tapahtuu aivan liikaa kaikkea, ja mulla on aivan liikaa tunteita just nyt. Kamalin vuodatus ensin alta pois: sanoin hyvästit perheelle eilen, enkä tiedä millon mä nään ne uudestaan. Mun Aussiperhe jäi asemalle heiluttamaan kun juna käänty mutkan taakse, ja mä jäin nyyhkyttämään. Asemalle tuli koko perhe, Abi äitinsä ja siskonsa kanssa, Fabian (en olis ikinä uskonu et se oikeesti tulee, järkytyin :D), Manon, Margaret ja Kath! Halailtiin ja otettiin kuvia ja itkettiin kamalasti, vieläkin tulee kyyneleet silmiin kun sitä muistelee :'( Kun juna lähti liikkeelle ni isä, sisko ja veljet juoksi asemalaituria pitkin ja heilutti - itse asiassa pikkuveikka juoksi vielä ku asemalaituri loppu ja jatko parkkipaikan läpi ja autotielle :---D Loppujunamatkan (joku ykstoista tuntia) kyynelehdin sit aika perusteellisesti!

Mut viikonloppu ja alkuviikko oli ihania, äiti lens tänne sunnuntaina aamusta, ja sit käytiin viinitarhoilla, paikallisessa leipomossa, yhdessä syömässä ulkona, Adelaidessa, rannalla, korismatsissa, oli BBQ-dinneriä Abin perheen kanssa ja sisko ja Abi oli järjestäny mulle yllärin koulussa opettajien kanssa kun käytiin siellä tiistaina. Nyt ollaan menossa huomenna äitin serkun luokse sukuloimaan täällä Melbournessa, ja ens keskiviikkona lennetään Sydneyyn viikoks, ja sit SUOMEEN!!!

Koeviikko oli koulussa, ja ihan kivasti meni. En muista millon päivitin viimeks, mut Mt. Gambierin koristurnaus oli huippukivaa ajanviettoa perheen kanssa. Sit se koeviikko... Enkussa piti kirjottaa argumentative essay, en yhtään tiedä miten sen meni ku en saanu sitä takasin. Matikkaahan en kerrannu yhtään, enkä edes tehny lunttilappua - tuli joku 83%, eli joku B+, mut sit meidän matikanope anto +3% ku en lukenu ja +5% ku tein liikankokeen suomeks, ni sain Aan :----DDD Liikankoe meni tosiaan hyvin suomeks, Mr. Wendelborn anto tosin 71/70 :D

Perjantaina viikko sit kävin hakee mun viisumin, taisiis vaihtamassa opiskelijaviisumin turistiviisumii isän kanssa. Ja koska moottoriajoneuvojen ajo ei ollu enää kielletty, lähettiin ajelulle isän kanssa ja sain ajaa sen Land Cruiseria, hahah :D Sit lauantaina viel kävin pikasella lennolla Uncle Kymin kanssa, joka on siis se isän vanhin veli. Siistiä!!!

Mulla on ihan liikaa kerrottavaa, joten laitan kuvia mun uudesta kamerasta ;)


Tomin hieno block

Pääsin tiimikuvaan maskotiks :D


Näin me tehdään liikankoetta :---)

Abin  ja Ellyn ylläri mulle - koko year 11, lyhytelokuva mun aussiajasta, koristeltu luokkahuone, aussiruokaa... Ja paljon kyyneleitä, tossa Elly kiirehti mun tueks luokan eteen ku rupesin kyynelehtimään :D
Mr. Lambert kenen kanssa surffasin (vas.) Mr. Wendelborn eli liikanope, Mr. Turner eli matikka, minä, Mr. Salisbury eli homeclass teacher, Sarah eli Lushy eli nuorisotyöntekijä ja Mrs. Matthews eli the lady in the front office

Aussiperhe <3<3<3<3<3 
Veikat jaksaa vielä kun laituri loppuu, isä ja Elly jää jo vähän jälkeen... Arvatkaa kuka itki niin että ei meinannu nähdä edes mitään!
Tom vaan jatkaa :D:D:D 

20. marraskuuta 2012

Day off at school

Koeviikkoa viedään, eikä kyllä vois oikeen rennompaa olla... Enkun koe oli maanantaina, meidän piti kirjottaa argumentative essay koneella, mä tein aiheesta Ihmiset on liian riippuvaisia tietokoneista. Oli oikeestaan aika hauska essee, tuhannen sanan verran crap jos ihan rehellisiä ollaan, sillä meidän piti keksiä kaikkia tilastoja ja tutkimuksia tukemaan meidän väitteitä.

Tänään mulla ei ollu kokeita, eli menin siis kouluun. You know you are an exchange student when you go to school on your day off just to catch up with mates while you can. Abin kanssa siis tuli hengailtua ympäri koulua, naurettiin ihan tajuttomasti, häirittiin muiden opiskelua ja päätettiin lähteä toimistoon jossa se ihana sihteeri päästi meidät nuorisotyöntekijän huoneeseen pelailemaan kaikkia kivoja pelejä kun se oli vapaalla, annettiin opettajille Fatzerin siniset kiitokseksi vuodesta, ostettiin jätskit canteenista ja otettiin lounastorkut ennen kotimatkaa.

Viisumipapereista puuttuu enää vaan koulusta opiskelujenloppumispaperi ja sit kaikki on kondiksessa. Huomenna olis matikankoe, mut yhtäkkiä omenastruudelin teko pikkuveikan kanssa oli jotenki paaaaaljon houkuttelevampaa ku kertaaminen. Viksuna tyttönä mä jätinki kaikki matikankirjat kouluun, eikä mulla oo edes cheat sheetiä tehtynä... Matikanope Mr. Turner sano, et mä saan Aan joka tapauksessa... ja ettei mun edes tarttee tehdä sitä koetta jos en haluu. No mä sit sanoin nopsaan miettimättä, et ei ku kyllä mä sen kokeen teen... Miksi, oi miksi mä en miettiny tarkemmin?! Noo, toka vika koulupäivä, kyllä mä selviin, otan vaikka torkut sillä aikaa :D

Ylihuomenna oliski sit vika koulupäivä, käääääks! Liikankoe jonka aion suomeks kirjottaa, se on sit voi voi jos ei mee läpi... YOLO hahah! (sori meillä oli kisa Abin kanssa et kuinka monta kertaa päivän aikana voidaan sanoa YOLO ja se vähän jäi päälle :D) Ja oon vielä bussilla tulossa kotiin, etten edes voi vaan jäädä sinne halailemaan... :'( Nyt kun kirjotin sen tänne, tajusin et sehän on oikeesti tapahtumassa!!! Ylihuomenna! Kaks koulupäivää jäljellä! Neljä päivää ja kymmenen ja puol tuntia ni äiti on täällä. Voi ei. Ihanaa, mut kamalaa.

Ei mulla kai muuta, ainii viikonloppuna oltiin siellä Mt.Gambierissä Tomin koristurnauksessa isän ja äitin ja Tomin kanssa. Meillä oli ihan hullunhieno asunto, kaks kerrosta ja kolme makuuhuonetta, just remontoitu ja oltiin tyyliin ekat asiakkaat remontin jälkee. Viikonloppuun kuulu paljon korista (Tomin tiimi tuli ekaks), pitkä ajomatka, hyvää ruokaa, myöhäsiä iltoja, hyvät yöunet ja aikaa unohtaa ajan kulku.

Matikanryhmä ja mun aussilippu - nyt siinä on tuplasti enemmän nimmareita jo! Mr.Turner näki et mulla oli kamera, ja oli vaa et "Hei eipäs mennäkkään vielä lounaalle, kaikki nyt pakkautukaas sinne perälle et saadaan kuva Marialle!"

Nim puki mut perinteiseen Sri Lankalaiseen asuun :')

... ja opetti mut syömään sormin! Eikö sen yheksänvuotias pikkuveikka olekin söpöin?



26. kesäkuuta 2012

FIVE MONTHS!

Anteeks kun musta ei oo kuulunut mitään ihan liian pitkään aikaan! Koeviikon jälkeen alko uus lukukausi, saatiin uudet lukkarit ja mulla ihan kiva juu. Kokeista sen verran, että matikasta luokan paras, enkusta bee ja liikasta bee. Enää kolme päivää koulua ja sit kahen viikon ja yhen päivän talviloma.

Tästä tulee aivan sekava kun yritän kaiken oksentaa kerralla tänne, mut koitan muistella et mitä mul on tapahtunu. No paljonhan täällä, ollaan oltu koulussa ja kotona, syöty hyvin ja ei-niin-hyvin ja nukuttu paljon ja vähän vähemmän.

Nyt paisto vihdoin aurinko vähän aikaa ja oon vähän pirteemmällä päällä ollu koko päivän. Nyt toki sade rummuttaa katolle ja istun täällä takan edessä, mut ei siitä sen enempää. Pidin tänää esitelmän Suomesta Year Level Meetingissä about sadalleviidellekymmenelle kanssaopiskelijalle, yök. Mut olihan ainakin niillä kivaa, kun kerroin eukonkannosta ja joulupukista. Joo.

Tänne tulee aina välillä ihania kirjeitä kaikilta ihanilta, tänään kyllä kruunas päivän Liisan ja Lauran huippupaketti ja kilometrikirje. Nää nauraa täällä kuinka isi ja äiti laittaa kotoota paketteja - suklaata perheelle ja sanomalehtiä mulle :----D Kyllähän mäkin niitä suklaita syön, mut sanomalehdet on vaan ihania. Onko mitään parempaa kuin syödä aamupalaa Etlarin ääressä? Ei.

Parinmoista kuvaa viikonvarsilta, en oikeen tiedä mitä mä tänne nyt oikeen postaisin.

Legendaariset TimTamit - näillä eväillä viikonlopusta ei voi tulla muuta ku hyvä!

Tässä Vegemite - ja maapähkinävoi vaan sen takia, koska Vegemitepurkki näytti niin yksinäiseltä :D Ja Nutella oli loppu.

Ellyn maailman parhaan Browniet - resepti välitetään kyllä kotona äitille ja Brownie-perinnettä jatketaan Suomessa takuuvarmasti!

Sit vielä ikäväkuvia - Tästäkin on jo yli vuos. Koulunlopettajaispiknikki Lauran kanssa. Mitä turhia niistä glamoureista, kun mulla on Laura! <3

Tästä vähän vähemmän ku vuosi - viimenen kerta ennen lähtöä. Liisaonihana <3

Liisan kanssa tutustuttiin yli kaks vuotta sit mun ekalla kielikurssilla Maltalla ja kyläilty toistemme luona aina välillä. Kielikurssit on ihania! 

Tosi pelottavaa huomata, kuinka aika lentää. Toisaalta ihanaa, toinen puolikas menee vielä nopeemmin ja kohta mä jo pääsen unohtamaan ajan äitin kanssa, hyppäämään oman ihanan isin suureen syliin, olla Micaelin härnättävänä ja paijailla koiria. Käyttää omalta kodilta tuoksuvia vaatteita, kävellä sisällä sukkajalassa ja syödä terveellistä, ravitsevaa ja isin tekemää ruokaa.

Mutta. Sit se toinen puoli. Mitä mä sit teen, kun en pääse enää koulubussilla kotiin? Kun ei ole enää kahta lounastaukoa (miten selviän enää? :D), koulupukua tai TimTameja? Kuinka mä voin jättää nää ihmiset tänne?! Aika menee liian nopeasti, haluun vaan viettää vielä paljon aikaa näiden kanssa! Onneks mulla on vielä viis kuukautta ja neljä päivää aikaa. Onhan sitä aikaa vielä vaikka muille jakaa. Onhan?

Mieti hetken, miten pitkä aika jouluun on. Ikuisuus, eikö? Mut sitten, mieti taaksepäin. Puolisen vuotta, joulukuun ja tammikuun vaihteeseen. Mitä teit jouluna, tai kuinka uusivuosi otettiin vastaan? Tapahtuiko tammikuussa jotain, jonka muistat erityisen hyvin? Kuinka vähän aikaa siitä onkaan! Jopa joululoman alku, mulla puurojuhla, teillä ehkä joku muu. Joulujuhla. Kevätlukukauden alku. Siitä ei oo edes kauaa. Kuinka aika lentääkään! Niimpä. 


Tasan viis kuukautta sitten, tammikuun kahdentenakymmenentenä kuudentena päivänä, näin Australian ekaa kertaa. Olin onneni kukkukoilla, ja sit yht'äkkiä melkein itkin järkytystäni. Oon toisella puolella maailmaa, ihan yksin. En tuntenu ketään, ja ne ihanat ihmiset, kohtalontoverit, oli viety aivan liian kauas. Ne ihmiset, jotka oli kaikkein lähimpänä Suomalaisuutta, kotia, kavereita. Ne, jotka olin tuntenu jo vähän yli kaks päivää, joihin ehin tottua ja tykästyä, lens ympäri Australiaa. Mun piti yht'äkkiä hymyillä ja puhua englantia.

Ekat viikot - suurinpiirtein puoltoista kuukautta - meni ihan hurmiossa. Olin Australiassa, aurinko paisto ja oli lämmintä. Ehdin jo melkein tylsistyä ennen koulun alkua, mut sit tutustuin ihaniin ihmisiin koulussa ja arki alko rullaamaan. Edelleenki, oli aurinkoista. Nauroin. Pikkuhiljaa, kuitenkin, totuin. Aloin nähä huonoja puolia, tai en vaan enää häikäistynyt niistä hyvistä puolista. Koulua rakastin, mutta kotona olin onneton. Itkin itteni uneen ja näin unta isistä ja äitistä. Näin unta ihan tavallisista koulupäivistä kaamoksessa, lumisateesta ja leffailloista. Heräsin kesken unien suolaiset kyyneleet pitkin poskia. Kirosin, että miksi, miksi, tulin tänne. Haluun vaan pois. Eikö tää alamäki vois jo loppua? Millon se tottuminen alkaa, millon pääsen takaisin aallonharjalle?

Viikot tuli ja meni ja mä en enää osannu olla onnellinen. Koulussa melkein nauroin, olin onnellinen. Sit kaikki muuttu. Tunnelin päähän sytytettiin valo, soitin STS:lle. Pärjäsin ekan jakson loppuun, vietin viikonlopun Kangaroo Islandilla muiden vaihtareitten kanssa ja lensin Melbourneen. Nauroin, söin, puhuin Suomea ja näin ihan hurjan paljon kaikkea. Kaikkein tärkeinpänä, sain pari tusinaa sukulaista lisää. Niistä ihmisistä tuli tosi tärkeitä, ja mä jo ihan unohdin kuinka surullinen mä olin. Unohdin, miten kamalaa on valvoa ja kaivata kouluun. Nukahin helposti, opin nauramaan uudestaan. Olin niin onnellinen, että melkein lauloin.

Lomat loppu, mutta mä olin silti onnellinen. Paluumatkalla Amerikkalainen yliopistovaihtari sano mua rohkeeks. Tajusin, että ehkä mä vähän olenkin. Pakkohan mun on olla. Tai sit se on vaan kovapäisyyttä. Tyhmyyttä ja liian paljon spontaaniutta. Vai olisko se... Kerroin sille Sisusta.


Arki alko rullaamaan uudessa perheessä. Etin kotia kolme kuukautta, ja vihdoin löysin sen. Pääsin aallonharjalle. Huipulle, josta voi katsoa alaspäin. Katsoa sitä kivikkoista polkua, jonka kipusin. Miettiä, kuinka paljon oikein kasvoin. Tasaisempi tie odotti edessä, ainakin hetkeksi. Puolen välin tietämillä ajatukset alko ravaamaan vähän rivakammin ja huoli kasvoi. Koti oli luvattu kymmeneksi viikoksi, jäljellä viikkoja oli kuitenkin paljon enemmän. Mitä jos mä joudun takaisin ekaan paikkaan? 


Kaikki perheenjäsenet kuitenkin halus mun jäävän tänne. Hymyilin niin, etten ikinä unohda. Nauroin ilman mitään syytä. Mulla oli koti kaukana kotoota. Talvi tuli ja sade alkoi. Maailman kuivimman mantereen kuivimmassa osassa sataa hurjasti. Mutta nyt, kun istun koulubussissa ja sade hakkaa ikkunoihin, mua hymyilyttää. Edessä on ilta kotona, ihanien ihmisten ympärillä. Hyvää ruokaa, lämmin takka ja elämän ääniä. Hyvän yön halaus ja pehmeä sänky.

Isot pahoitteluni kilometripostauksesta. Tunteja kului pari enemmän kuin oli tarkoitus, takkatuli sammui ja sytytettiin uudestaan. Syötiin illallista ja tehtiin jälkiruokaakin. Läksyille ei tänä iltana olla uhrattu ajatustakaan. Nyt hampaiden pesulle ja nukkumaan, olette kaikki hurja paljon ajatuksissa. Hassua, vaikkette sitä välttämättä tajuakkaan. Ootte kaikki seikkaillu mun unissa, mutta enää en herää posket märkinä. Nyt herään koputukseen aamulla, että jaksaisitko kouluun nousta. Jos vastaan että en, niin kummasti silti joku hassu voima vetää ylös. Uniin sotkeutuu montaa kieltä ja kulttuuria. Enää en edes tiedä missä mantereella mennään. Australialainen jalkapallo ja mökkipiha menee sekaisin. Suomea puhuvat opettajat eksyy Australialaiseen kouluun ja Australialaiset oppilaat ilmestyy Nastopoliin.

Pelaan futista aussisäännöillä suomessa takapihalla mun kaikkien sisarusten kanssa. Voitettiin aussisukulaiset isin kuuden pisteen potkulla, eikä isoveljellä ollut mitään mahdollisuuksia.

14. kesäkuuta 2012

Campin'

Heeeei, ihan nopsaan ilmotan etten oo kuollu!

Oltiin viikonloppuna telttailemassa, nyt on kolmipäivänen viikonloppu kun koeviikko ja mulla kävi tuuri, ei kokeita perjantaina! Maanantaina oli kuningattaren synttärit, joten se oli virallinen vapaapäivä. Tietääkö kukaan millon Niinistö täyttää vuosia? Viikonloppu tiivistettynä: Nuotiolla istuskelua, naurua, tarinoita, triljoonia tähtiä ja pari tähdenlentoa, nukkumista sekä svagissa että teltassa, kenguruita, emuja, kookaburria, ihmeellisiä näköaloja, 26km pitkin kinttupolkuja puolessatoista päivässä, nuotiolla tehtyä aamiaista, lounasta, illallista ja iltapalaa, kuumaa kaakaota ja TimTameja, rakot kantapäissä, viiden tunnin ajomatka, suoraakin suorempaa tietä, auringonpaistetta, jääkylmiä öitä ja palanut nenänpää.

Svagin kokoomista... :D

Tälläi pieni puro ja risu.

Ja pien kumipuun taimi.

Isä, äiti ja kyltti. Käveltiin noi kaks ylimmäistä.

Levähdystauko melkein ylhäällä.

Voiko olla enää Australialaisempi kuva? Ollaan ylhäällä, neljän kilsan tappoylämäen jälkeen.

Illallistamassa

Tuolla me nukuttiin, järjestyksessä Ellyn, Tomin ja mun svag. Tokana yönä ahtauduttiin Ellyn kanssa Abin telttaan, koska svag oli jääkylmä!
Abi ja tappoylämäkeä <3

Meijän varustus - ja eka pilvinen päivä, kun ajettiin kotiin.
Ei mulla muuta, take care! 

Ps. Jos en oo viel kertonu, ni saan olla täällä KOKO LOPPUAJAN!!!!! Mulla on maailman ihanimmat hostit <3

6. kesäkuuta 2012

Revision Week

Ette varmasti ikinä arvaa missä mä oon! Terveisiä Study-tunnilta :---D Oikein hyvää kesälomaa ihan kaikille sinne Suomeen, nauttikaa oikein paljon nyt tyyliin ennätyspitkistä lomista, mullakaan ei oo kun kolme ja puol viikkoa talvilomaan! Ja talvihan alko virallisesti kuus päivää sitten, ensimmäinen päivä kesäkuuta.

Ens viikolla on koeviikko, eli tällä viikolla olis tarkotus kertailla tunneilla ens viikkoa varten, jos nyt kaikilta esseiltä ja tutkimuksilta ehtii. Jos.

Koeviikko on suht samanlainen ku lukiossa, paitsi ettei meillä oo ollenkaan pohjia koeviikolla, pelkästään kokeita. Kertaus on siis tällä viikolla. Kokeisiin tulee kaikki mitä ollaan tässä lukukaudessa käyty, ja kokeet jakaantuu aamu-ja iltapäiväkokeisiin ihan tuurista riippuen. Mulla koeaikataulu on seuraavanlainen: tiistai-aamuna on enkunkoe ennen lounasta ja loppupäivä vapaata, keskiviikkona koulu alkaa vasta lounaan jälkeen matikan kokeella ja torstaina on pelkkä PE ennen lounasta. Maanantai on virallinen vapaapäivä kaikille, koska sillon on kuningattaren synttärit (!) ja perjantai on vapaana, koska mulla kävi kerrankin tuuri noiden kokeiden kanssa. Saatais lähteä koulusta kotiin kun on tehny kokeet, mutta mulla on tota koulumatkaa ihan riittämiin ni meen bussilla normaaliin aikaan kotia ja hillun koululla sit luppoajan.

Tänään Elly-siskon seittemäntoistavuotissynttärit, joita juhlistetaan ens viikonloppuna telttailun merkeissä. Lähetään pitkäks viikonlopuks johonki neljän tunnin ajomatkan päähän, en oikeen tiedä yhtään mitä me siellä sit tehdään, muuta kun että teltoissa olis tarkotus nukkua. Taino oikeestaan nukutaan vähän ku jättimakuupusseissa, jonka sisällä on sit oma makuupussi. Yhden miehen teltoissa? Joo ei mitään hajua, tulee mielenkiintosta. Yhtä kaikki, ootan innolla!

Huomenna koulussa casual day josta kaikki intoilee jo viikkoa etukäteen ja suunnittelee asukokonaisuutta, mut totta puhuen mulla ei oo mitään hajua mitä mä laitan päälle. Aamulla varmaan otan ekat puhtaat vaatteet jotka käteen sattuu, on se aina kotonakin toiminu :--D

Tästä nyt tuli taas tämmönen turhaakin turhempi postaus, mut ei mulla muuta ku että hengissä ollaan. Teen kyllä varmaan tuplapostauksen, koska recessin jälkeen on toinen study enkä mä oo opiskelutuulella. Yhtään.

20. marraskuuta 2011

Pre-orientation

Astetta erikoisempi viikonloppu. Perjantaina takki ihan tyhjä, ruotsin koe käynnisti seuraavan viikon koerumban, viimeinen (pitkämatikka) koe vasta viikon päästä lauantaina. Sokerina pohjalla, heh. Elisiis perjantaina ei jaksanu (olis pitäny) lukee mihinkää kokeisii, en tehny muuta kun leivoin ananaskeikauskakun (Pineapple upside-down cake - suomensinko oikein?) ja katoin telkkaria. Ihan rentoo.

Lauantaina seiskalta ylös -> kasilta lähtö Deutche Schulelle helssinkiin ja STS:n tiedotustilaisuuteen. Kaikkien kevään vaihtareitten piti osallistua. 6 vaihtaria lähtee ausseihin, minä mukaan lukien, 2 jenkkeihin ja yks uuteeseelantii. Oli just kiva kun siellä oli sit kolme entistä vaihtaria, yks jenkeistä, yks ausseista ja yks uudestaseelannista sit ketkä kerto esimerkkejä joistain ongelmista ja anto vinkkejä ja kaikkee. Siellä käytiin läpi vaikka ja mitä vaihtovuoteen liittyen, mutta esimerkiksi:

- Isäntäperheet, niitten moninaisuus, syyt ottaa vaihto-oppilas, STS:n vaatimukset isäntäperheiltä, mitä isäntäperheet toivoo vaihtareilta jne.
- Paperibyrokratia. Vakuutukset, viisumit, passit, maahantulosäädökset, lentosäädökset...
- Sääntöjen kertaus. Ei päihteitä, moottoriajoneuvoja tai muutakaan vaarallista.
- Rahanmeno (-a ei voi estäää!) eli mihin sitä kuluu, kuinka paljon ja miten sitä saa. Esim. koulupuvut, kouluruoka, koulumatkat, koulukirjat, matkat, leffat, syömiset ulkona jne. Eli arviolta 200-400€/kk. Kääk, yritän elää taloudellisesti! Ja sitten se että kannattaako avata pankkitili, siirtää rahaa vai ottaa rinnakkaisluottokortteja ymsyms.
- Kulttuurishokki ja takaisintulokulttuurishokki. Ns. U-käyrä mielialassa, ensin tosikivaa, sit hämmentyneisyys, koti-ikävä, kavereiden löytyminen ja vakaata menoa.
- Koulu. Siellä pitää pärjätä, sieltä saa kavereita, aineihin saa ehkä vaikuttaa ite tai sitten ei, voi olla iso tai pieni ja niin pois päin.
- Yhteydenpito kotimaahan, omiin vanhempiin ja kavereihin.

Ei nyt heti tuu muuta mieleen, muttasiis oli tosi mielenkiintonen neljä tuntia. Välissä oli välipala/lounas, subin patonkeja :D Sit me jakauduttiin vaihtareitten kesken ryhmiin kohdemaan mukaan niin, että jokaisee ryhmää tuli sit kyseisessä maassa vaihossa ollu preppi ja me saatiin sit kysellä siltä kaikkee käytännön vinkkejä ja sellasta. Vanhemmat sai sillä välin kuunnella luentoo siitä kuin ne ei saa soitella meille joka päivä ja tällästä.

Käytiin kotona kääntymässä (heitettii äiti kotia) ja lähettii iskän kaa sukellusbuddyjen pikkujouluihin Lahtee. Syötiin siellä sit kaikkee mahollista jouluruokaa ja suklaata ja glökiä ja sacherleivokset ja aaah. Nyt en syö pitkää aikaa enää mitää :D Mutsiis oltiin siellä joku kuus tuntia ku yhtäkkiä vaan huomattiin että hui kun kello on paljon! Oli ihan sikakivaa. Tosi.

Sunnuntaina perusrutiini: aamulla hallille ja sit läksyt. Taino ei läksyt vaan tällä kertaa kokeisiin lukua. Onneks maanantaina ei oo koetta, vaan pohjatunti tiistain kokeelle. Aateltiin Lauran kanssa mennä moikkaamaan yläasteen porukoita, saas nyt sit nähä.

Testasin painotusta hallilla, molempien märkkärinosien kanssa ettei oo sit niin sähläystä ekalla egyptinsukelluksella. Yks tuli kyselemää että onks täällä noin kylmä muka ku mulla oli paksusti päällä. Noei muttakun aattelin painotukset testata, ni se sit sarkastisesti kysy et meinasitko märkkärillä lähtee sukeltaa. (olen siis tunnettu siitä että palelen oikeestaan koko ajan, se aatteli vissiin mukamas nälviä että mäkö tuolla ulkona tarkenisin :----D) Oli niin hauska sanoo takasin että itse asiassa joo, kaheksan päivän päästä olis tarkotus tuolla Egyptissä vähän sukellella :---D Ne jää tänne kylmää. Hahaa.

Eiköhän tää riitä, en oikeen tiiä mistä voisin kuvia laitella kun en oo niitä ottanu. Ehkäpä vähän aussifiilistelyä?






Tajusin lauantaina yht'äkkiä että mä oikeesti oon lähössä eikä sinne oo enää kauaa.

29. syyskuuta 2011

Je m'appelle Maria et...

Jeejee nyt on hyväpäivä! Aamulla sain nukkua puol tuntia pidempään, koska saatii ite päättää alotetaanko ranskan koe kaheksalta vaiko ysiltä. Onko vaikee arvata mihin päädyttiin...

No, kello oli soimassa seiskalta, mutta herään kumminki jo varttia yli kuus :----D Torkuin sitten sen 45 minuuttia ennen kun kello soi, söin aamupalaks just hyvää mysliä, luin Etlarin tosi rauhassa ja silti mulla jäi joku 45 minuuttia vapaata aikaa, joka tietenki piti kuluttaa koneella :D Siellä sattu sit olee yks uusseelantilainen jonka oon tuntenu jo about kaks vuotta joten lasken sen jo ihan oikeesti kaveriks. En ollu puhunu sille piiitkää aikaa enkä nähny sitä vielä pidempää aikaa joten skypeteltii aamulla sit hetki.

Kävelin kouluu (isi on pohjanmaalla eikä sada kun mun pitää kävellä - tää on hyvä merkki) ja tehtiin se koe, joka meni kait ihan hyvin. Meni siinä se puol tuntia... :D Sain jopa aikaseks käydä hakemassa kirjastokortin että saan lainattua koulun tietokeskuksesta (kirjastosta) kirjoja kun oottelin Lauraa, jonka piti tulla jo aikoja sit mutta kuka raukka oli niin väsy että nukahti sohvalle aamulla ::D (Kyllä, nyt mulla on vielä parempi mieli kun sain jakaa sen täällä kaikelle kansalle.) 


Käytiin vuokraamassa ärrältä leffa ja ostin Emmalle (huomenna synttärit, ONNEA näin ihan julkisestikin) lahjan ja sit käytiin kaupassa ostamassa kaikkia jutskia mitä me tarttettiin. :-----D Oliko epämäärästä vai epämäärästä?

Käveltiin kotia taino meille ja tehtiin maailmanparasta piirakkaa, sävellettiin ja laitettiin sinne vähän kaikkea sekasin. Joku vihannes-kanapiirakka siitä tuli. HYVÄÄ!

Olihan meillä sit jälkkäriks mutakakkua... :)) Kateltii leffa The kids are all right, oli aika jännä. Siinä lesboparin kaks lasta ottaa yhteyttä niitten spermanluovuttajaisään ja haluu tavata ja sit siitä isästä tulee osa niitten perhettä. Joku komedia sen piti olla, mut oli se aika jännä. Lauran huomiot oli paljon huvittavampia ku se leffa. Hmph.

Huomenna alkais toinen jakso ja normaaliraadanta. Onneks on jo perjantai. Ei näissä koeviikoissa oo mitään vikaa... Lauantaina Verlaan sukeltamaan, eikä mitään hajua missä se on. :----D


Semmonen 4,7 kg:n kesäkurpitsa :D

Löysin mun sielunkumppanin <3

Laura valmisti meille hyvää kanaa, eiku

Sovellettiin

Leikkasin vähän sipulia ja tulvi yli

Ensin kanat...

... sitte vihannekset...

... ja lopuks kermaviili-kananmuna-maustemössö

outoleffa




27. syyskuuta 2011

People you don’t clean up for when they visit

Viikonloppu oli ihana, taino, nii. Perjantaina yösukellus Karisalmessa, minä, isi ja yks divebuddy. Sillä oli testauksessa yhen toisen ite tekemä lamppu, joka sit losahti 12 metrin ja 12 minuutin kohalla. Hirvee sellai hassu ääni mikä ei kuulu veden alle, sit saman tien tuntu sellai jännä paineaalto kropan ympärillä. Ei ollu kyl kova mut sillai et sen tuns. Ja huom, pilkkopimeessä. Muuten meni kyl ihan hyvin.

Lauantaina aamusta luin enkkua ja äikkää ja ranskaa, kävin hakee mustikoita isin kaa mummolasta ja kävin kaupassa. Ja tein mustikkapiirakkaa. Sit luin lisää ja kolmen-neljän välissä tuli perhetutut kylää, ketkä on vaan ihania. Sillä pariskunnalla on tokaluokkalainen tyttö kuka on vaan ihanin tokaluokkalainen ikinä. Lauantai-ilta meni sit niitten kanssa syödessä ja seurustellessa.

Sunnuntaina aamusta puol ysin aikaa lopun äikän kertaus, aamupala ja hallille. Nii, ja korviinhan ei saanu mennä vettä... Tuli muuten korvatulehus sillekki kuka oli mun parina sillä virtausta-siellä-missä-ei-pitäny-olla-virtausta -sukelluksella. Ja sekin oli uimassa ja pelas vielä uppopallooki, mä sentää yritin välttää sukeltamista, (tosin huonolla menestyksellä).

isi on ihana kun se tuo belgiansuklaata <3

Loppu sunnuntaista meniki sit matikkaa kertaillessa... Eka hepoilin äitille että "kuka näitä muka osaa" ja "mä vaihan lyhyee" mut kyl se siitä. Sit tuli Laura ja majottauduttii mun (sotkusee) huoneesee kertailemaa. Tehtii me sentää viis tehtävää, no, puolessatoista tunnissa? Niitä hankalia.

Sit ah-niin-ihana koeviikkomme jatkuu. Maanantaina äikän koe (kielenhuolto + tekstitaitovastaus, ei vissiin menny huonosti vaan hyvinhuonosti) ja enkun pohja. Ja kotona miljoonat enkun sanat.
energiaa lukee matikkaa :---D

Tänää enkun koe (menikö huonosti vai hyvinhuonosti taas vaihteeks, miks mulla on tälläi tunne joka kokeen jälkee) ja matikan pohja (vitut tästä, onhan mulla laskin) + suomen lukiolaisliiton esittely.

Miksei mulla oo yhtään rakentavampaa kerrottavaa ikinä?

Torstaina suunnitelmissa pitää leffailta (yhentoista aikaa aamupäivästä, wtf, onks se joku leffa-aamupäivä vai?) Lauran kaa koska sillä on sillon vapaapäivä (hmph) ja mulla aamusta ranskankoe (tuplahmph) mutta sen jälkee vapaata. Ni käydään kaupassa ostamassa jotain kesäkurpitsapiirakkasovellusta varten ja vuokrataa joku leffa ja herkutellaa. Yum. Onks Laura ees paras vai paras? Onneks mulla on se! <3