Long weekend!

Pitkä viikonloppu ja paljon sleepovereita! Vihdoin olin onnellinen.


Perjantaina suoraan koulusta Emilyn kautta Ellylle. Leffailta, kateltiin pari leffaa shedissä, syötiin aussiherkkuja ja naurettiin sixpackit. Haettiin matkalla TimTam-sulasuklaa-mansikka-tomusokeri pitsa, kuulostaa ehkä ällöltä mutta oli herkkua! Syötiin TimTameja, juustokiekuroita, Tiny Teddyjä, Lamingtoneja ja vaikka mitä muuta! Käytiin kanssa nuortenillassa, jossa pelattiin korismatsi Fin-Aus, ja SUOMI voitti!! Oli ihan hurjan kivaa.

Lauantaina Uranbirran eläinpuistoon, jossa syötettiin kenguruita, rapsuteltiin koalia ja juostiin karkuun väärään häkkiin päätynyttä pelikaania. :-----D Yks kenguru oli hieman innokas kun se sai ruokaa ja raapas kunnon haavan käsivarteen, Elly oli vaan että joo, nyt oon virallisesti Ozzie. Käytiin Australian (ehkä koko maailman) parhaassa leipomossa syömässä Aussiruokaa jonka jälkeen suunnattiin rannalle. Chillailtiin siellä, heitettiin Emily kotia, syötiin Ellyn äitin tekemää hurjan hyvää aussiruokaa, (Okej pappa, det finns inte bättre mat än vad du lagar ens på andra sidan av värden. Nu är det officiellt.) ja painuttiin aikasin pehkuihin.

Fammo täytti kaheksankymmentä ja mä oon täällä. Maailman toisella puolen. Kuitenkin,

Ja må hon leva,

ja må hon leva,

ja må hon leva uti hundrade år!

Grattis så hemskt mycket, älskar er alla på Hällan också!!

Sunnuntaina Adelaideen, jossa Ellyn netball-harkat. Kierrettiin Adelaidea Ellyn äitin kanssa, käytiin moikkaamassa Ellyn mummoa joka oli ihana! (ei kyllä vedä vertoja mun maailman ihanimmalle mummolle ja fammolle :-------D) ja nää heitti mut hosteille.

Amy haki parin tunnin päästä Muwanan luo, jossa leffailta tyttöporukalla. Käytiin (nudisti)biitsillä kävelyllä, seikkailtiin metässä ilman kenkiä, tilattiin pitsaa, syötiin suklaata ja kateltiin leffoja.

Soitin arearepille, kerroin kaiken ja ne lupas ettiä uutta perhettä. Tosin, hostien löytäminen ei todellakaan oo helppoa, joten en elättele turhan suuria toiveita. Ellyn perhe sano, että ne vois ottaa mut kuukaudeks. STS kuitenkin sano, että pitäis olla pidempi aika... Joten Ellyn perheen pitää miettiä uusiks. Kaheksan kuukautta on kuitenkin tosi pitkä aika, ihan oikeasti.

Ekaa kertaa olin oikeesti onnellinen pidemmän aikaa kun koulupäivän. Olin onnellinen melkein kolme päivää, ihan melkein putkeen. Kuinka ihan fiilis onni onkaan, kun oikeesti et mieti, että kauanko enää että voit mennä nukkumaan tai pääset kouluun.

Kyllä tää tästä. Kai.


Roosa, Onnea on saada kirje Suomesta ja nauraa ja itkeä vedet silmissä samalla kun syöt Fatzerin sinistä. 


Hostit ei tykkää (enkä tosiaan tajua miksi!) kun saan suklaata joka kirjeen mukana, mutta mullehan ne kirjeet on... Laittakaa vaan suklaata (ja jenkkipurkkaa - varastot hupenee) tästedeskin 8)