Noni yli kuukaus menny – ja koti-ikävä iski oikeen kunnolla.
Kuuntelin musaa koulubussissa kun se tuli, ihan yllättäen keskellä ihanaa
aamua, oli lämmintä ja aurinkoista… Hän
soi kuulokkeista ja silmät täyttyy kyyneleistä, selvisin tosin kouluun
vuodattamatta kyyneltäkään – sit kotiluokassa ne tulvi yli ja Beth ja Saskia
kattoo vieressä ja yrittää lohduttaa. Recessillä kaverit järjesti mut
kiireiseksi, huomenna jotain Bethin kanssa – luvattu 39°c joten ei mennä
Adelaideen :D Sunnuntaina Colonnadesille Ellyn ja Emilyn kanssa ostamaan
ranskalaisvaatteet historian esitelmää varten ja ens viikolla ’jäähyväiset’
Abille kun se lähtee Melbourneen pariks viikoks, surffausta Bethin kanssa ja
näin. Loppujen lopuks nää kilpaili siitä kuka saa mut yökylään ekana ja kuka
kävi meillä ekana ja kenen luona kävin ekana ja kenen kyydissä olin ekana…
Koulussa on kaikkein kivointa koska siellä ei ehi ajatella. Tänään lillittiin
Bethin uima-altaassa kolmenseiskan helteessä ja relattiin. Ja kaikki on sanonu,
että saan tulla Anytime käymään ja
skypettää kotia.
Aattelin ’esitellä’ näitä tyyppejä kenestä puhun koko ajan.
:--)
Beth asuu kymmenen minan kävelymatkan päässä meiltä, tosi
mukava ja ymmärtäväinen tyttö! Muutti tänne pari vuotta sitten Englannista
perheensä kanssa ja nauretaan aina, että valitsimpa hyvin kaverini – tulin
ausseihin mutta hengaan englantilaisen kanssa… Meillä tuntuu olevan aika paljon
yhteistä, molemmat tykätään olla kotona perheen kanssa, leipoa ja lukea. Bethin
perhe, varsinki äiti on tosi mukava ja kerto miten se selvis sen koti-ikävästä
kun ne muutti tänne.
Abi on hauska ja sen kanssa nauran paljon – sen kanssa on
tosin helppo puhua syvällisemminkin. Asuu kauempana, kymmenen minaa autolla
viinipelloille. Abi tulee kotiin samalla bussilla kun minä, ja se sanoo oh dear sillai hassusti kun ollaan
selvitty nauruhepulista ja sit alan nauraa uudestaan. Abilla on ihana
pikkusisko joka on samassa koulussa pari vuotta alemmalla luokalla ja joka aina
hymyilee leveästi kun kävelee vastaan. Tehtiin Abin kanssa To Do – lista johon
kuuluu muun muassa camping ja find Ben&Jerry’s. Kun kuuli
koti-ikävästä Abi teki mulle listan sen Melbourne-matkan ajaksi – mitä tehdä
kun koti-ikävä yllättää eikä Abi oo käytettävissä! Siellä oli eri
australialaisia elokuvia ja telkkarisarjoja mitä kattoa ja leipomista ja
kaikkea!
Elly on toooosi pitkä ja tooosi pitkähiuksinen tyttö, jonka
kanssa oon aika monella tunnilla. ’tutustuttiin’ ekalla liikkatunnilla, kun
Elly yritti opettaa luita mulle huonolla menestyksellä… Tosi auttavainen ja on
jo suunnitellu ohjelman mun Victor Harbor- visiittiä varten.
Emilyjä on kaks. Toinen on vaaleahiuksinen ja asuu
viereisessä kylässä, McLaren Flatissa. Tämä Emily on kanssa kiva, tosi fiksu
joka panikoi autolla ajamisen alottamista :D Toinen on ruskeahiuksinen ja aika
hiljanen, ja asuu vähän kauempana. Lupas, että saan tulla millon haluun käymään
ja puhua porukoitten kanssa. Tämä ruskeahiuksinen Emily on tässä porukassa
missä nyt oon, vaaleahiuksinen on kotiluokalla.
Saskia oli mun buddy
ekana päivänä. Se autto (ja auttaa vieläkin) kun en löytäny luokkia ja kaikessa
muussakin, tosi kypsä ja viisas, rauhottelee aina vaaleahiuksista Emilyä kun se
panikoi jostain :D Saskiakin on kotiluokalla.
Lachie on vastapäätä asuva poika, joka on Bethin paras
kaveri ja tosi hauska – näitä tyyppejä joilla on hauska kommentti ihan
kaikkeen. Morjenstaa aina pihalta kun hillun ulkona ja jos en jostain syystä
huomaa, että se on siellä vislaa että hei, oon täällä!!
Mawuana on aborginaali – tosi äänekäs ja tykkää olla
keskipisteenä. Tämäkin osaa kommentoida jokaiseen kohtaan huvittavasti, leveä
hymy ja morjenstaa kun kävelen vastaan.
Taylor pelaa tennistä ja surffaa ja on niin ihanasti
ruskettunu että! Raudat joissa turkoosit kuminauhat, ja hymyilee tosi leveesti
paljastaen kaikki hampaat kun näkee mut. Jokaisen aterian jälkeen antaa Mayanan
tarkistaa ettei rautojen välissä oo mitään ja Mayana antaa ohjeita että minkä
hampaan välistä pitää puhdistaa.
Näitä on useempiakin, mutta tässä nää kenen kanssa oon ollu
aktiivisimmin tekemisissä.
Hirmuinen koti-ikävä
ja ikävä kavereita! Mutta kyllä tää kai tästä, yritän jaksaa jos tekin
yritätte! 280 päivää kotiin.
HEi maria!
VastaaPoistamulla on ainakin helpottanu se että en oo kauheesti ajatellu kotia, tai että ikävä saattaa iskeä ja jos on ollu ikävä oon työntany sen pois :) aattelen, et jos en aattele ikävää sitä ei myöskään ole.. PÄRJÄILE :)
, Anna
APUA! noi sun kaverit kuullostaa aivan ihanilta!!! :----D söpö toi lista! :3 pärjäile ^^
VastaaPoistaAnna, Joo samaa taktiikkaa oon yrittäny harjottaa, toi vaan tuli niin puskista että! :D PÄRJÄILE sinä kanssa!!!
VastaaPoistaRoosa; mä yritän, kyllä kai se siitä kun pari päivää/viikkoa mitälie kuluu... Ne kyllä on tosi mukavia! :)